1940-luku

1940-luvulla oli pulaa kaikesta.Vuokra-autojen käyttöön vaikutti muiden vaihtoehtoisten kulkuvälineiden puute. Paremmat autot otettiin sotaan puolustusvoimien käyttöön ja taksiautokannan muodostivat etupäässä 30-luvun amerikkalaismalliset autot. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö vahvisti liikennelupakiintiöt lääneihin ja kaupunkeihin v.-47. Bensiiniä säännösteltiin ja polttoainetilanne johti Helsingissä vuokra-autoilijoiden lakkoon. Autoihin rakennettiin puukaasua kehittävät "häkäpöntöt". Autot jaettiin kolmeen ryhmään; päivisin ajettiin kahdessa vuorossa ja yövuorot olivat vapaaehtoisia. Käyttöön otettiin myös yö-, sunnuntai- ja juhlapyhätaksa. Jos autoilija hankki puukaasuttimet, sai hän ajaa ajovuorot vapaasti.

Lääkäri Leo Noro, potilaskertomus:
Mies oli 46-vuotias häkäauton kuljettaja, joka kertoi aikaisemmin olleensa terve. Hän säilytti autoaan vajassa, jossa ei ollut minkäänlaisia tuuletinlaitteita, ja auto oli aina käynnistettävä sisällä. Vuosi sitten hän sai vajassa akuutin myrkytyksen, menetti tajuntansa ja hoidettiin muutamia päiviä Kirurgiassa. Sen jälkeen hän on jatkuvasti tuntenut etenkin iltaisin ajosta tultua päänsärkyä, huimausta ja väsymystä. Viime kuukausina muisti on huomattavasti huonontunut: asiakkaiden nimet eivät pysy mielessä, eivät myöskään jokapäiväiset asiat. Vaimon kertoman mukaan hän on muuttunut viime kuukausina ärtyisäksi ja hermostuneeksi. Viime aikoina sydän on ruvennut helposti tykyttämään ja portaita noustessa on tuntunut hengenahdistusta. Vuoden aikana hän on laihtunut 6-7 kg...Tutkittaessa havaitaan, että potilas on apaattinen, vastailee kysymyksiin valitellen...Päästyään sairaalasta mies sai taas parin päivän kuluttua akuutin myrkytyksen, minkä takia joutui sairaalahoitoon. Kehoitin häntä vaihtamaan ammattia.

Helsingin Vuokra-autoilijat ry:n kirjeenvaihtoa viranomaisten kanssa:
Yhdistys valitti mm. hiilien huonoa laatua ja vajaita pusseja, toivoi asemille tuhkapönttöjä, ja koetti saada niitä autoilijoita, jotka eivät saaneet autoaan liikennöitävään kuntoon, kaupungin töihin. Autoilijoille pyydettiin myös vuorotyötä tekevien C-leipäkorttia, siinä ei kuitenkaan onnistuttu. Oman ongelmansa muodosti teiden ja katujen heikkenevä kunto sekä kaduille pommitusten aikana levinneet lasinsirpaleet.

1950-luku

1950-luku oli kehitystä eteenpäin vievää aikaa. Ajotoimintaan eniten vaikuttivat olympialaiset ja yleislakko. Olympialaiset vuonna –52 loivat paineita autojen uusimiseen, esteenä oli kuitenkin lisenssien saamisen vaikeus. Ammattiautoliitto käynnisti kampanjan, jotta kalusto saataisiin uusittua kisoihin. Tilannetta yritettiin kohentaa tuomalla USA:sta Checker Cab-autoja. Kestävimmän ratkaisun toi kuitenkin Konela Oy esittelemällä Pobedan, jonka "vakiovarusteisiin kuului lämmityslaite". 50-luvulla tulivat uudet taksamittarit, vapaavalomerkki ja pakollinen ajopäiväkirja, myös autontilausjärjestelmä uudistui.

Taksitarkastaja aloitti toimintansa v.-55. Seuraavana vuonna Hietalahdenkadulle avattiin oma toimisto ja aloitettiin oman lehden, Helsingin Vuokra-autoilijoiden Uutiset, julkaiseminen.

Autopula oli suuri ja amerikasta tuotiin jo valmiiksi loppuunajettuja Checkereitä joista usein yhdistelemällä saatiin käyttökelpoinen ajopeli

Nimimerkki "Nais-taksi" /Ammattiautoilija 11/1955, 26
"Naapuriss' on pari nuori, ... Iltamissa käydä täytyy ...Häitä kohta laitetaan, nyt on heillä suuri huoli, tyttöjäkin mukaan löytyy... siinä taksi tarvitaan. Tulee uutta elämätä, ...tietäähän ne nuorten retket, Eipä riitä suinkaan yksi, käsissä on suuri hätä! monet ihanaiset hetket saakin olla kymmenyksin... Silloin mulle soitetaan: autossa kun nähty on, ...Taas on siinä pari nuori, Nopeasti viemään vaan... taksi siin' on verraton. Vuoden päästä heillä huoli..."

Ammattiautoilija-lehti, kannanotto Olympialaisiin:
"Siksipä nytkin, kun suuri maailma on väellään kansoittanut maamme, etenkin pääkaupungin, kielten sekamelska helkkyy ympärillämme, autoomme pyrkii kyydin tarvitsijoita, joiden puheesta emme ymmärrä halaistua sanaa, niin tähän tukalaan tilaan joutuen saamme lievennystä käyttäytymällä ystävällisen kohteliaasti. Hyvän tahdon ilmaus ymmärretään kaikilla maailman kielillä."