Vieraskynäpalsta

JUHA SIRVIÖ, HÄMEEN ALUETAKSI OY:N TOIMITUSJOHTAJA

- -Kirjoitus julkaistu Helsingin Taksiautoilijat ry:n jäsenlehdessä 6/2019-

Taksiyhtiöt ennen ja nyt

Megatrendit vaikuttavat elämiseemme selvemmin nyt kuin koskaan. Näitä megatrendejä eli maailmaa muuttavia suuntauksia on toki esitetty jo koko 2000 –luvun, mutta nyt muutos ja sen vaikutukset ovat nopeampia kuin koskaan.

Selkeästi voidaan jakaa myös meitä suomalaisia koskevia megatrendejä esim. maailmantalouteen, jolla on jo hyvin nopeita vaikutuksia ihan jokaiseen suomalaiseen aamiaispöytään. Toinen megatrendi, joka muuttaa maailmaa nopeasti on kuluttajat ja markkinat, kolmas trendi on selkeästi teknologia ja innovaatiot.

Vaikutukset leviävät maailmantaloudessa todella nopeasti ja vaikuttavat kansallisella tasolla aina sinne em. aamiaispöytään asti. Edelleen juuri käydyissä eduskuntavaaleissa megatrendit olivat toki ajankohtaisesti esillä: digitalisoituminen, monikulttuuristuminen, kansainvälistyminen, ympäristöongelmat jne.

Maailmoja syleilevän alkukirjoituksen jälkeen on ainakin itselleni helpompi ymmärtää tätä ympäröivää todellisuutta, kun sen sijoittaa omaan tuttuun toimintaympäristöönsä. Edellinen suuri mullistus Kelan suorakorvausjärjestelmän alkajaisiksi sai jo monen vanhan koulukunnan taksiautoilijan puistelemaan epäuskoisena päätään. Tosin kukaan ei silloin epäuskoisena voinut arvata, miten tärkeäksi ja suorastaan jopa kilvoitelluksi muodostuisi Kelan korvaamien kyytien välitys ja ajaminen. Järjestelmä toimi kuin se kuuluisa junan vessa.

Tulevasta taksialaa mullistavasta vapautumisesta käytiin keskusteluja, arvioita, väittelyitä ja jopa vähättelyä lakimuutoksen etenemisestä. Taksialan edunvalvontajärjestö teki vuosikymmeniä erittäin tehokasta edunvalvontaa ja ala ei oikeasti ymmärtänyt kehittyä 2000 –luvun haasteisiin. Täytyy suoraan sanoa, että asiakas oli aina puheissa ja asiakkaan etu esillä, mutta oikeasti kukaan ei todella ajatellut asiakasta ja hänen tarpeitaan. Teknisesti sekä välitysjärjestelmän, että maksujärjestelmien suhteen suomalainen taksi edusti huippuluokkaa. Asenteet valitettavasti olivat puutteelliset asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisestä.

 

Mitä siis todella muuttui 1.7.2018?

Kukaan ei oikein näissä visioissa ennen liikennepalvelulain voimaantuloa miettinyt, mitä tämä kaikki tarkoittaa välitysyhtiöille? Skenaarioita ja pelkoja oli Suomenlahden yli seilaavista taksiarmadoista, tai huutavasta kuljettajapulasta kaikkien ryhtyessä yrittäjiksi, automäärien rajusta kasvusta ym. Toki osittain näin käynytkin, lupia on myönnetty usea tuhat. Kuljettajapula on edelleen ja pahenee muttei välttämättä yksinomaan siitä johtuen, että kaikista on tullut autoilijoita.

Ongelma on muualla rakenteissa. Välitysyhtiöt muuttuivat käytännössä hyvin nopeasti myös kilpailijoiksi keskenään. Tulomalli aiemmin on ollut stabiili ja suurella liikevaihdolla keskisuuretkin yhtiöt pyörittivät melko raskasta ja kuluongelmallista organisaatiota ja osin jopa tehottomasti päivystysvelvoitteen ym. vuoksi. Kevään 2018 kilpailutukset kyllä maalasivat tältä osin kartan toisen näköiseksi.

 

Miten megatrendit vaikuttavat taksialalla?

Välitysyhtiöiden markkinoiden valtauksesta tuli todellisuutta kilpailutusten myötä myös edustamalleni yhtiölle. Hyvin nopeasti kävi selville, että pelkästään oman tilauskannan hoitaminen maakunnankin alueella on tuotantokustannuksiltaan raskaampaa kuin saatu tulo. Tässä vielä vain osittain auttaa teknologia. Monilla aloilla: vakuutusyhtiöiden, pankkien ja matkatoimistojen asiakaspalvelussa vastaa jo chattibotti. Yksinkertaisia lauseita ymmärtävä sumeaa logiikkaa hyödyntävä vastausrobotti.

Tässä yhteydessä viittaus alun megatrendeihin tuon teknologian ja innovaatioiden suhteen. Chattibotit korvaavat jatkossa ihmistyövoiman call centereissä ja myös taksikeskuksissa. Applikaatiot täydentävät tätä automatiikkaa. Kuluttajat ja markkinat vaikuttavat alaan myös todella merkittävästi. Pääkaupunkiseudulla on arkipäivää jo jakamistalouden nimissä oleva yhteiskäyttöautot, erilaiset kuukausiliput raiteille ja kumipyörille, vuokrattavat citypyörät, auton kuukausikäyttöleasingit, kimppakyytiverkostot jne. vain taivas on rajana jakamistalouden malleille. Kyydinjakopalvelut toki eivät ole olleet itsekannattavia maailmallakaan, vaan niihin on syydetty pääomasijoittajien rahaa huomattavia määriä.

Maailmantalous ja Suomen talous toki vaikuttavat hyvinkin herkästi taksialan kysyntään, taksi on aina ollut hyvin herkkä taloudellisen suhdanteen indikaattori.

Yhtä lailla välitysyhtiöissä on mietittävä omistajatahojensa liiketoiminnan kehittämistä nuo em. megatrendit suhteutettuna paikalliseen ja alueelliseen toimintaympäristöön. Ne vaikuttavat siellä halusimme tai emme.

 

Yhteistyö Taksi Helsingin kanssa

Taksi Häme (K-HAT Oy) aloittaa kesäkuun alusta yhteistyön Taksi Helsingin kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että välityshenkilöstömme siirtyy Helsingin työnjohdon alaisuuteen, työvuorosuunnitteluun sekä resurssointiin. Tällä nimenomaan haemme kustannussäästöjä puolin ja toisin. Siirrymme samaan teknologiaan välitysjärjestelmässä sekä puhelinvaihdetekniikassa. Jälkimmäisen osalta on tekniikan siirrossa viive, ylläpidämme siirtymäajan omaan palvelunumeroamme. Kustannushyötyä haemme siis myös teknologiassa.

Haluamme kuitenkin siirtyä 0100 –brändiin oman sopimuskautemme jälkeen. Taksi Helsingin strategia ja näkemys taksimarkkinoista, kustannushyödyistä teknologian ja henkilöstöresurssoinnin suhteen on selkeä ja fokusoitu tarkasti. Taksi Helsingin ajattelumaailma vastaa uuden liikennepalvelulain myötä sitä strategiaa, jossa asiakas on keskiössä. Haluamme oppia tästä ja soveltaa sitä myös omassa liiketoiminnan kehittämisessä. Taksipalveluille on kyllä kysyntää kuluttajat ja markkinat kasvavat kaikesta huolimatta koska tottumukset autoiluun muuttuvat. Väestö ikääntyy, elää terveempänä ja pidempään ja liikkuminen lisääntyy. Kaikki ikäihmiset eivät kuulu sote-kyytipalveluihin, liikkuminen voi olla hankalaa, jos vain toisella puolisolla on ollut ajokortti.

Taksi Helsinki on varsin määrätietoisesti laajentanut markkina-aluettaan ja varsin selkeästi tuonut hyviä tuotteita (0100-appi) myös muiden käyttöön. Kilpailutilanne on aina ollut olemassa pääkaupunkiseudulla jo entisen taksilainkin aikaan. Toimintaa on ollut pakko tarkastella kriittisesti ja suhteuttaa sen mukaan, miten markkinat muuttuvat. Lähtökohta tältä osin on ollut parempi kuin niille välitysyhtiöille, jotka vasta nyt havahtuivat muuttuvaan markkinatilanteeseen.

Välitysyhtiöiden määrä vähenee merkittävästi kyllä lähitulevaisuudessa. Niin kauan kuin on mahdollista omalla toiminta-alueella hoitaa oman tilauskannan lisäksi yhteiskunnan kuljetuksia, on toki toimintaedellytyksiä. Onko toiminta kuitenkaan taloudellisesti kannattavaa, on toinen kysymys. Merkittävästäkin liikevaihdosta, jos henkilöstökustannukset alkavat olla lähellä 10 % ei toiminta ole kustannustehokasta. Tämä on todettu kyllä varsin karulla tavalla.

Toisaalta ei ole järkevää tai kustannustehokasta laajentaa toiminta-alueita perustamalla alueellisia välityskeskuksia. Päällekkäisten organisaatioiden hallintokulut ja henkilöstökulut syövät kyllä äkkiä saadun hyödyn laajemmista markkinoista.

Avainsanana on yksikkökokojen kasvattaminen ja toimintojen keskittäminen. Tämä on varsin selvästi nähty ihan missä tahansa liiketoiminnassa, suuret yksiköt pärjäävät. Taksialalla emme ole tähän vielä tottuneet koska edelleen haluamme toimia omalla vakiintuneella toiminta-alueellamme. Näin tulee kuitenkin käymään, isot yhtiöt pärjäävät automääriä kasvattamalla ja keskustoimintoja hallinto mukaan lukien keskittämällä ja toimintaa tehostamalla.

Taloudellisen toiminnan mittaaminen on mahdollista erilaisilla tehokkuusmittareilla ja tärkein niistä on euro. Muutos on siis alkanut ja tässä vuoden parin sisään tullaan näkemään välitysyhtiöiden perinteisillä toiminta-alueilla muutoksia. Isot yhtiöt pärjäävät ja pienemmät harkitsevat toimintansa mielekkyyttä talouden mittareilla. Kehitys jatkuu nopeana ja muutoksissa on hyvä olla osaava ja resursseja omaava yhteistyökumppani.

 

Call Now Button